Kaupallinen yhteistyö Hotel Mestarin kanssa. / On hienoa nähdä, kun geneeriset hotellivisiitin seikat on mietitty astetta paremmaksi.
Oli ilo saada kutsu paikkaan, jota moni tuttu oli ehtinyt minulle kehua. Hotel Mestari avasi Helsingin Fredrikinkadun perinteikkäässä Rakennusmestarien talossa viime toukokuussa.
Lanseerausmarkkinoinnin myötä sain mielikuvan laadukkaasta hotellista, jossa ei turhia prameilla, mutta kaikki hoidetaan tyylillä. Todellisuus vastasi juuri sitä.
HUONE oli selkeän viihtyisä ja tilava, sängyssä ja televisiossa kokoa ja pesuhuoneessa tyyliä.
Hotellin sisustus on lämminhenkisen tummanpuhuva, johon tuodaan sävyä kuparin vivahteilla. Palvelu on ystävällistä ja mutkatonta. Huoneita löytyy 237. En tiedä niiden varaustilannetta, mutta väkeä oli mukavasti ilman yhtäkään tungosta.
Hotel Mestarin mestarillinen erottautuminen massasta näkyy aamiaisessa. Ensiksikin sitä voi nauttia viikonloppuisin klo 14 asti. Vihdoin joku hotelli ymmärtää tämän! En ole ymmärtänyt, miksi juuri silloin, kun on lomalla ja saisi nukkua tai vetelehtiä sängyssä pitkään, täytyy asettaa herätys, jotta ehtii aamiaiselle ajoissa. Kyse on tietenkin siivouksen optimoinnista, mutta se tehdään asiakaskokemuksen kustannuksella. Mestarissa voit checkata itsesi ulos ja mennä sen jälkeen lounasaikaan nauttimaan monimuotoisesta, brunssitasoisesta aamiaisesta. Hotellit muistuttavat aina viimeisen aamiaistunnin olevan ruuhkaisin. Eikö se kerro tarpeeksi siitä, että hotelli pakottaa porukan turhan aikaisin aamiaiselle, jotta itse pääsee helpolla? Se ei ole hyvä lähtökohta palvelulle.
AAMIAISEN TARJONTA on toinen bulkista erottava Mestarin voimatekijä. Valikoimasta löytyy kaikki perinteiset höysteet, mutta roppakaupalla lisäherkkuja latinokeittiöön nojaavan hotelliravintolan, Maestro 51:n hengessä. Chorizoa, patatas bravas, pulled pork, tortilloja, pannukakkuja, churroja, uunituoreita korvapuusteja, itsetehtyä granolaa, kunnon croissantteja (eikä niitä naheita pikkuruisia), paria smoothieta, hyvälaatuista kylmäsavulohta, Virgin Mary -aineksia, tavallista parempaa kahvia ym. Kaikki sopivan pienissä tarjoiluastioissa, jotta esillepano säilyy siistinä (ja asiakkaat ottavat helpommin vähemmän, mikä vähentää hävikkiä). Koska aamiaisaika on pitkä, jakaantuu ihmismäärät pitemmälle ajalle eikä ruuhkaa synny. Asiakaspaikkoja on runsaasti ja erityyppisiä. Oma paikka yhden salin perällä oli yksi viihtyisimmistä, joissa olen hotelliaamiaista nauttinut. Ts. Se ei vaikuttanut hotellin aamiaistilalta.
Hotel Mestarissa tuntuu, että siellä on suunnitteluvaiheessa laitettu kaikki perinteiset osaset pöydälle luupin alle. Asioita ei tarkoituksenomaisesti kyseenalaisteta, vaan on mietitty, miten kutakin asiaa voisi parantaa sykäyksellä tai kahdella ja erottua siitä odotusarvoisesta bulkista, jota valtaosa hotelleista tarjoaa. Näin saadaan iloisten yllätysten sarja koko visiitin ajaksi.
Illallinen hotellin Maestro 51:ssä
Tarjottuun pakettiin sisältyi kolmen ruokalajin illallinen hotellin ravintolassa. Maestro 51:n tuulet puhaltavat Latinalaisesta Amerikasta, mutta ottavat mukaan myös eurooppalaisia vaikutteita. Lattarikeittiön monimuotoisuus on jäänyt viime vuosina tacojen varjoon. Toisaalta ilahdun nähdessäni listalla myös Reuben Sandwichin sekä Tournedos Rossinin (vegaanisella ”ankanmaksalla”).
Maestro 51:n viinilista on sopivan laaja ja laseittain saa mukavan laadukastakin juotavaa kuten vaikka Schloss Johannisbergerin Gelblack sekä Luigi Boscan Cabernet Franc.
OTAMME ALKUUN pinchoista kootun Combo Platterin, jossa leivän päällä Iberico-kinkkua viikunan ja tuorejuuston kera, jättikatkarapuvarras sekä vegetäytteiset empanada-piiraat.
Katkarapuvartaassa on upea grillauksen tuoma savuaromi ja kypsyys kohdillaan. Iberico-pinchoa vaivaa yllättävä mauttomuus, jonka laitan ei niin mehevän viikunan piikkiin. Mielellään sen toki söi, mutta samoista aineksista voisi loihtia isonkin makupommin. Sen sijaan kasvistäytteisten empanadojen savuisen runsas makumaailma yllätti iloisesti.
PÄÄRUOAKSI Maestro 51:n signatuuriannos eli sitruunalla ja rosmariinilla marinoitua flank steakia, chilipaahdettua bataattia ja maissia, Mestarin maustekastikkeita ja vihersalaattia. Flankin kypsyys oli täydellinen medium ja mureus mainio. Lautasen maut loivat runsaan ja vivahteikkaan makumaailman, jolle bataatin chili antoi loistavaa säpäkkyyttä. Kylkeen tarjoiltu vihersalaatti tuntui turhalta, vaikka sinänsä hyvä ja herkullisen värikäs olikin. Lautasella oli jo paljon vegeä eivätkä maut kaivanneet virkistystäkään. Annoskokokin riittää varmasti viemään isonkin nälän. Mutta sinänsä hyvästä lisälisukkeesta ei voi moittiakaan. Juuri tällaista selkeää ja auringon lämmön Suomen syksyyn tuovaa ruokaa söisi useamminkin.
Vaimon valitsema grillattu lohi, grillatun fenkolin ja fenkolipyreen oli myös selkeäpiirteinen, mutta enemmän eurooppalaiseen keittiöön nojaava annos. Lohen kypsyys kohdillaan, mutta nahka olisi voinut olla paistettu rapeaksi asti. Kaipasi hitusen lisää suolaa ja ruokaisuutta, joten ainoana annoksena nautittuna hivenen pieni. Mutta pääosin mainio annos tämäkin.
OTIN JÄLKIRUOAKSI churrot suklaakastikkeen kera, koska vaimo sai valita itselleen Jallulla maustetun crème brûléen. Baked Alaska kiinnosti, mutta se olisi ollut aivan liian överi lopetus tuhdille aterialle. Kelpoja munkkitaikinarimpsuja churrot olivatkin, mutta kanelista sokerikuorrutusta oli omaan makuun hitusen liikaa. Miten sitä olikin saatu tarttumaan pintaan niin paljon?
Jaloviinalla maustettu crème brûlée tarjoiltiin sorbetin kera. Sokerikuori ei ollut aivan optimi ja poltettu sokeri esiintyi enemmän pisaramaisena kuin laajana rapeana kuorena. Maku oli herkullinen ja Jallun vivahde maltillinen.
Olen syönyt varsin harvassa hotellin ravintolassa ysärin järjestömaailman kiertämisen jälkeisessä muistokrapulassa. Maestro 51 ei tuntunut sellaiselta perinteiseltä hotellin ravintolalta. Pidän lattaripainotteista konseptia hyvänä ideana ja etenkin, kun se viedään myös aamiaiselle. Katson hotellin ravintoloissa aina miljöötä sen suhteen, miten aamiaisrakenteet näkyvät illastajille. En halua syödä illallistilaksi muutetussa aamiaistilassa. Maestro 51:ssä sitä fiilistä ei tule ja ravintola toimii iltasella aivan omillaan niin fiiliksen kuin ruoankin suhteen. Fredan viereiset ikkunapaikat tarjoavat mainion paikan nauttia lasillinen Helsingin keskustan ytimessä, mutta silti hiukan rauhallisella paikalla.
KOKEMUS. Tämä oli kaiken kaikkiaan viihtyisä kokemus. Suomessa muutamia hotelleja pitävään PrimeHotelsiin kuuluva Hotel Mestari sijoittuu omassa mielessäni jonnekin isojen ketjuhotellien ja putiikkihotellien välimaastoon. Kaikki on vähän perustasoa parempaa, mutta fiilis säilytetään rennon roheena eikä mailasta puristeta liikaa. Sellaiselle löytyy varmasti paikkansa hotellikentällä.
PS. Mestarissa oli sivumennen katsottuna upeita tiloja monenlaisiin isompiin ja pienempiin juhliin.
Hotel Mestari ja Latin Bistro & Bar Maestro 51
Fredrikinkatu 51-53
www.hotelmestari.fi
Tukholman keskustan uudet nähtävyydet + upea puutarha