Näiden kovien aikojen jälkeen mikä voisi olla lohduttavampaa kuin kutsua ystävät koolle hyvän ruoan ääreen? Ja mikä voisi olla ilahduttavampaa kuin se, ettei tarvitse itse edes kokata ja tiskata?
Chef Santeri Vuosaran ja Ida Ritarin illallispalvelu tekee sen mahdolliseksi ja puskee illastajien eteen kaiken lisäksi aterian, jolle saa hakea ravintoloistakin vertaistaan. Olen tuntenut Santerin jo pitkään ja nauttinut lukuisista hänen kokkailuistaan. Silti koti-illallinen yllätti suuresti. Yhdeksän ruokalajin menu osoitti näkemystä ja tyyliä, johon en ollut aivan varautunut, vaikka tiesin miehen kyllä osaavan.
Santerin kanssa illan viihtyisyydestä vastasi Ida Ritari, joka sovitti annoksiin viinit viinikaappini tarjonnasta. Tämä on kuulemma yleinen käytäntö ja illallisen lähtökohta voikin olla isäntäväen viinit, joiden pohjalta loihditaan niille täsmämenu. Tai sitten suunnitellaan menu ja tarjotaan sille viinipaketti haettavaksi/tilattavaksi Alkosta. Lainsäädäntöhän ei salli heidän tuovan viinejä mukanaan. Hyvä puoli on, että viinit maksavat vain sen, mitä Alko tai muu kauppa niistä veloittaa. Ida hoiti niin kattauksen kuin tarjoilun, joten isäntäväen ei tarvitse laittaa illan aikana tikkua ristiin. Vain nauttia.
KOTIMAISUUS. Illan yllätysmenu meidän seitsemän syöjän seurueelle nojasi suomalaisiin raaka-aineisiin ja keittokirjailijanakin ansioituneella Santerilla oli juurevuus vahvasti läsnä.
ILLAN MENU:
- Punajuurta neljällä tapaa
- Savusärki-parfait, puolukkakapriksia ja paahdettua ruista
- Paahdettua salottisipulia, katajankerkkämajoneesia ja -suolaa
- Kallioimarteella maustettu porkkanakeitto, lämmin sinappinen vinegretti savustetusta naudanrasvasta
- Haukipihvi, kreemi graavatusta keltuaisesta, mätikastike, fenkolia ja perunaa
- Spelttiä, karitsanniskaa ja savoijinkaalia
- Grillattua naudankyljystä, selleriä kahdella tapaa ja tummaa suppilovahverokastiketta sekä paahdettuja suppilovahveroita
- Tyrni-porkkana”marmeladi”, tyrnigranite ja kuusenkerkkakinuski
- Suklaakakkua, paahdettua maitosuklaata ja rommikirsikoita
MAKUMAAILMA oli rouhean tyylikäs. Selkeitä komponentteja, taidokkaita yhdistelmiä ja sovituksia. Iloisia yllätyksiä, kuten paahdettu salottisipuli katajankerkkämajoneesilla ja -suolalla, josta ei otsikkotasolla kuvitellut loihdittavan mitään pysäyttävää, mutta pääkopassa kaikui ”Oho!” sitä nauttiessa. Menu oli täydellisessä balanssissa. Maut eivät varsinaisesti kasvaneet edetessä, vaan pysyivät melko tasavahvoina läpi illallisen. Raaka-aineiden ja sävyjen varianssi piti elävyyttä vahvasti yllä.
IDAN VIINISUOSITUKSET pääosin näytteiksi saamistani pulloista toimivat erinomaisesti.
KOTIKOKKIKOKEMUS yllätti myös fiilikseltään. Helposti luulisi, että kotiin tullut kokki olisi se illan kiintopiste, mutta kun ruokalijoita oli seitsemän ja keittiö vain puoliksi avonainen ruokatilaan päin, ytimessä olikin ihan tavallinen seurustelu kavereiden kesken. Aivan kuten homma menisi ravintolassa, mutta kotiolot tekevät illasta luontaisen rennon. Se taitaa olla Santerin ja Idan palvelukonseptin tarkoituskin. Ihmettelin, miten vähän ääniä keittiöstä kuului ja miten hiljaa he pakkasivat ja poistuivat paikalta, toki hyvästellen seurueen. Jälkeen jäi vain tiskejä pyörittävä pesukone, muuten keittiö oli niin sanotusti putsplank.
Illan kulku eroaa reilusti kotikokkailusta myös siinä, että isäntäväen kokkaillessa annosten väleihin tulee aina enemmän tai vähemmän taukoa. Santerilta sen sijaan ”nousee” annosta siihen tahtiin kuin ravintolassa. Yhdeksän annoksen menulla se on toki erittäin tärkeääkin.
Huh, olipa ilta ja siitä kiitos Santerille ja Idalle. Tykkään yllättyä positiivisesti ja erityisesti silloin, kun odottaa oikein hyvää ja saa erinomaista.
Santerin ja Idan löydät kotiisi TÄÄLTÄ.